Geocache.fi

Onko earthkätköillä enää sijaa Suomen kätkö kartalla vai onko niitä jo tarpeeksi niin kuin toi ruottalainen maakätkö tarkasta antaa ymmärtää.

Suomeen yritettiin saada oma earthcache tarkastaja jonka kanssa voisi kommunikoida Suomeksi ja joka tuntisi paikalliset olosuhteet, mutta viimeksi kun asiasta kuulin oli vastaus kuulma ollut " Suomeen ei tarvita omaa maakätkö tarkastajaa koska määrä on sen verran pieni ". Ettei nyt vaan kävis niin ettei nähdä metsää puilta, ei kai niitä uusia maakätköjä kukaan tee kun kerta niitä ei saa kirveelläkään läpi ja kentältä kuulemani kommentit tukevat tätä tosi asiaa, loppu tulos on sama kun hakkais päätään petäjän kylkeen. Omasta mielestäni Suomen oma maakätkötarkastaja lisäisi Suomen maakätköjen määrää ilman että laatu kärsii vaikka niitä muutama tulisikin lisää.

Miten on Tarvitaanko Suomeen omaa maakätkö tarkastajaa vai onko maakätköjä jo nyt liikaa olemassa ja nekin jotka haluais niitä tehdä saa vääntää asiasta kättä ruottalaisen tarkastajan kanssa.

- Pekka H -

En ole aiheeseen liittyvää keskustelua suuremmin seurannut, mutta ehkä on jo aika..
Mitä siis kätkötarkastustoiminta näiden suhteen on antanut lausunnoksi? Hajanaisia kommentteja olen kuullut sieltä sun täältä, mutta yhtäkään suoraa lainausta ei ole osunut vahingossa silmiin.
Olen kuullut ettei Suomeen hyväksyttäisi yhtään öörttiä, jollainen jo löytyy sekä sellaista on sanottu ettei Suomeen tule omaa öörttitarkastajaa.
(juuri tuli jälleen yksi hiidenkirnu-öörtti, joka on mielestäni ihan OK)
Mihin ja kenen lausuntoihin nämä perustuvat ja missä yhteydessä jne.. Suorat lainaukset olisivat tietenkin selkeimmät, mutta taitaa mennä sekin "kirjesalaisuuden" piikkiin..

Kulpakko tiimin kaksilahkeinen

Kulpakko kirjoitti: Olen kuullut ettei Suomeen hyväksyttäisi yhtään öörttiä, jollainen jo löytyy

Geokohteiden ohjesäännössä on kohta jossa sanotaan suurinpiirtein niin että samaa aihetta käsitteleviä geokohteita tulee välttää. Muutamia tekeillä olevia on tietääkseni ainakin etelä suomessa hylätty tarkastusvaiheessa tämän takia (mm harjunmuodostukseen ja muinasrantoihin liittyen). Koko suomen alueesta käsittääkseni ei ole näissäkään ollut kyse.

Mitään kilometrillistä etäisyyttä kahden samaan aiheeseen tutustuttavan geokohteen välille ei taida olla, vaan asia on tarkastajan harkittavissa.

Kulpakko kirjoitti: on sanottu ettei Suomeen tule omaa öörttitarkastajaa.

Aiheesta on keskusteltu ainakin minun toimestani groundspeakin, geological society of american (geoaware) ja yhden tavanomaisen tarkastajan kanssa (ja tarkastajat keskenään) ja mitään täysin lopullista päätöstä mihinkään suuntaan ei ole tehty. Tällä hetkellä seurataan tilannetta ja tarvetta.

Oma earthcache:ni jota yritin tehdä Lempäälään kaatui loppujen lopuksi siihen että tarkastajan mielestä liian lähellä on yksi samanlainen jo olemassa. En ymmärtänyt tätä perustelua kerta omassani oli mukana muutakin kuin pelkän harjun esittely mutta tarkastaja ei nähnyt muuta kun harjun ja muulla ei ollut väliä.

Samalla törmäsin myös kielimuuriin, tarkastaja kun ei ymmärrä muuta kun ruottia ja lontoota niin asioiden selvittely muodostui mahdottomaksi, tämä olisi vältetty jos olisi pystynyt asioita hoitamaan omalla kotimaisella kielellä suoraan.

Toivottavasti saamme kotomaan kieltä ymmärtävän EarthCache-tarkastajan, onhan tämä kätkötyyppi parhain ja jaloin kaikista kätkötyypeistä. Mitähän ominaisuuksia asiaan liittyy? Tietysti englannin kieli, mutta pitääkö olla ammattigeologi vai riittääkö lukion tai yliopiston perusopintoja geologiasta?

Kuka tietää asiasta ja mahdollisia halukkaita/ehdokkaita vaativaan tehtävään?

Tai oikeastaan, olihan tuossa Maitomiehen antamaa tietoa, että keskustelua on käyty. Nyt vain suomalaiset tarkastajat voisivat käydä palaveria keskenään ja Ameriikan pomojen kanssa asian tiimoilta.

Olen avannut suuni jälleen, toivottavasti en tällä kertaa pahoita kenenkään mieltä...

Minun ainoa earthcacheni meni läpi ns. heittämällä, koska aiheesta ei ole maailmanlaajuisestikaan juuri muita kohteita. Aiheeseen siis kiinnittäisin huomiota. Esimerkiksi oman öörttini maisemissa olisi voinut esitellä myös maan kohoamista ja vesijättöä, mutta koska niistä on jo kohteita runsaasti muualla, valitsin aiheeksi pienemmän yksityiskohdan tuolta alueelta (eli breksian ).

Tuon kohteen tietosisältö ei ole ollenkaan massiivinen (koska en ole geologi enkä myöskään halunnut tehdä sellaista öörttiä, jota on hankala lukea paikan päällä pieninäyttöisillä vehkeillä), mutta se oli tarkastajan mielestä täysin riittävä. Sen sijaan ehdottamiani tehtäviä tarkastaja ei ensimmäisellä yrityksellä kelpuuttanut, mutta kritiikki oli hyvin perusteltua ja kun olin tehtävät parannellut, kohde julkaistiin ilman ongelmia.

Harjut ja hiidenkirnut on Suomalaista geologista historiaa kuten myös muinaisrannat, näitä meidän pitäisi saada esitellä myös muille ja näistä meidän pitäisi olla myös ylpeitä. Vai voiko joku sanoa että joku harju on esittelyn arvoinen mutta taasen toinen ei vaikka toinen harjun on olemassa olollaan on vaikuttanut yhden paikan asuttamis historiaan ratkaisevasti.

Niin ja onhan Suomi aika laaja maa. En oikein ymmärrä, että yksi kätkö olisi riittävästi vaikka jostain muinaisrannalta. Tulee meikäpojalla aika pitkä matka ajella Keminmaahan katselemaan muinaisrantoja. Ymmärrykseni mukaan näitä voi olla ympäri Suomea vaikka kohteen tyyppi olisikin sama. Sen ymmärrän, että kilometrin välein ei voi tehdä esim. Salpausselkään liittyviä earthkätköjä, yksi riittää Lappeenrannasta, toinen sitten jostain kauempaa.

Toivottavasti näissä kätköissä säilyy järki. Tuo mainittu breksiakätkö on todella hyvä ja mielenkiintoinen. Hyvin valittu aihe, sillä paikalta tosiaan saisi muitakin earthkätköjä aikaiseksi.

Itse olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että meidän tulisi saada earthcacheille oma tarkastaja, joka puhuu suomea. Perustuu sekä omille kokemuksille, että toisilta kuultuihin. Liian moni hyvältä kuulostava kätkö on jäänyt tekemättä koska on ollut kielimuuria ja epäselvyyksiä asioista. Itse totesin omani kanssa jo pidä tunkkis ja mitä on tullut juteltua muiden kanssa, sama kohtalo on ollut monella muulla idealla. Tämä on kovin surullista ja mielestäni myös noidankehä. Ilmeisesti omaa tarkastajaa ei koeta tarpeelliseksi koska earthcacheja julkaistaan täällä niin vähän, mutta vähyys taas johtuu isolta osalta siitä, että porukka on kyllästynyt setvimään ja vääntämään tarkastajan kanssa, jolle ei löydy yhteistä kieltä ja joka on myös ilmeisen kiireinen jo nykyisen työmääränsä kanssa.

Garmingeo kirjoitti:Niin ja onhan Suomi aika laaja maa. En oikein ymmärrä, että yksi kätkö olisi riittävästi vaikka jostain muinaisrannalta. Tulee meikäpojalla aika pitkä matka ajella Keminmaahan katselemaan muinaisrantoja. Ymmärrykseni mukaan näitä voi olla ympäri Suomea vaikka kohteen tyyppi olisikin sama. Sen ymmärrän, että kilometrin välein ei voi tehdä esim. Salpausselkään liittyviä earthkätköjä, yksi riittää Lappeenrannasta, toinen sitten jostain kauempaa.

Toivottavasti näissä kätköissä säilyy järki. Tuo mainittu breksiakätkö on todella hyvä ja mielenkiintoinen. Hyvin valittu aihe, sillä paikalta tosiaan saisi muitakin earthkätköjä aikaiseksi.

Meinasin kirjoitella melkeinpä esimerkin tarkkuudella kirjaimellisesti samaa kuin Garmingeo, mutta kerkesipä ensi. Eli samaa ihmettelen, miksi yhdestä aiheesta saa olla vain yksi. Miksi sitten esimerkiksi mysteereissä sama idea on kelvollinen useammalle kätkölle? Tosiaankin selkeähän tuo on, että salpausselälle ei tehdä ec powertrailia, mutta miksi jokin suppa etelässä voisi olla este pohjoisen supalle? Kun aihe on asiallinen ja paikanpäällä on oikeasti jotain mielenkiintoista, niin en kyllä ymmärrä miksi öörttiä ei hyväksyttäisi. Ei sillä, että lähtisin moisia tekemään, liikaa vaivaa ja säätämistä, mutta kyllä niitä vähän lisää kaipailisi. Onhan se hieno pitää kaiken maailman internäshönaal öörttipäivi, vaan kun olisi jotain haettavaakin.

Minua ylipäätään ihmetyttää, että miksi ihmeessä täällä alistutaan jonkin yksittäisen ruottalaisen despootin ylivaltaan.
Amerikkalaiseen tyyliin vaan joku joukkokanne kasaan Headquartersiin, ainakin niiltä joiden ideat on hylätty ; näin sivullisen korvin kovin löyhältä kuulostavin perustein?
Suomi on kumminkin maantieteellisesti Aika iso maa, vaikka "jostain" päin taitaa tässä tapauksessa näyttää kovinkin snadilta.
Ps. Joku tilastonikkari voisi joutessaan laskeskella julkaistut Earthit eri maiden pinta-alaan suhteutettuna...

rauski kirjoitti:Ps. Joku tilastonikkari voisi joutessaan laskeskella julkaistut Earthit eri maiden pinta-alaan suhteutettuna...

Otanpa kantaa minäkin.
Omasta mielestäni suurin epäkohta on siinä että pääkaupunkiseudulla on kiitettävästi öörttejä ja sitten koko Suomen alueella harvakseltaan, 57 kunnassa.

Tuohon tarkastaja asiaan, minun mielestä on ihan sama onko hän suomalainen, ruotsalainen tai kiinalainen. Hänhän kuitenkin saa speksit groundspeakiltä joita joutuu noudattamaan. Koska öörtit pitää tehdä myös englanniksi ja varmaan niitä englanninkielisiä loggauksiakin/vastauksia tulee niin tuolta osin pitäisi kieli hallita.
Mikä olisi omasta mielestäni hyvä niin se, että Suomessa olisi "öörttiasiantuntija", jolta voisi kysyä neuvoa kun on omaansa alkaa laatimaan.
Sehän ei virallista tahoa vaatisi mutta jos jollain olisi tietoa ja kiinnostusta tuollaiseen ruveta ja vastailla kysymyksiin.
Vai onko niin, että tarkastaja saa korvauksen työstään ja kaikki muu on vapaaehtoisuuden ja hyvän tahdon varassa?

Laitan tähän konkreettisen esimerkin ja jos joku tästä saa idean uuteen earthcacheen niin antaa mennä vain
Onko Suomessa virtauseroosioluolasta tehty earthcacheä?

Barbit kirjoitti:Koska öörtit pitää tehdä myös englanniksi

Käsittääkseni tuollaista vaatimusta ei ole virallisesti Öörttienkään tapauksessa. Syy miksi se englanti tällä hetkellä on käytännössä vaatimuksena on se ruotsalainen tarkastaja, joka eri kauheasti Suomea ymmärrä. Viisaammat saa vahvistaa. Voin olla väärässä.

Geokohteiden phjesääntöjen kohta 7:
Earthcachen eli Geokohteen teksti ja kirjaustehtävät tulee kirjoittaa paikallisella kielellä. Muiden kielten käyttöön rohkaistaan, mutta paikallinen kieli tulee olla käytettynä ensimmäiseksi. Sinulta voidaan vaatia tekstin lähettämistä tarkastajan ymmärtämällä kielellä tarkastusprosessin aikana.

Sillä välin toisaalla.

Maitomies kirjoitti:paikallinen kieli tulee olla käytettynä ensimmäiseksi. Sinulta voidaan vaatia tekstin lähettämistä tarkastajan ymmärtämällä kielellä tarkastusprosessin aikana.

"Paikallinen kieli"?

Niin kuin mi-wuk, arabia ja venäjä.

Savolaesethan suottas kehitellä melekosen muakätkön. Taikha lappilaiset puskisivat vängällä kätkön läpitte.
Oma tarkastaja se on tänne saatava, ei tässä olla oltu muutenkaan aikoihin ruotsalaisten kiusattavana!

Barbit kirjoitti:speksit groundspeakiltä joita joutuu noudattamaan...

varmaan niitä englanninkielisiä loggauksiakin/vastauksia tulee niin tuolta osin pitäisi kieli hallita...

jolta voisi kysyä neuvoa kun on omaansa alkaa laatimaan...

Tarkastaja saa korvauksen työstään...

Onko Suomessa virtauseroosioluolasta tehty earthcacheä...

Geokohteiden tarkastus perustuu samoihin ohjesääntöihin kuin tavallistenkin kätköjen. Lisäksi on joitakin kätkötyypin lisäohjesääntöjä jotka löytyvät mmm http://www.earthcache.org sivulta. Mahdollinen suomalainen geokohdetarkastaja ei minun mielestäni missään nimessä tarkottaisi mitään geokohteiden alennusmyyntiä tai tusinageokohteiden lisääntymistä, vaan tarkastuksen aikaisen viestinnän huomattavaa helpottumista. Itse näkisin että tämä edelleen nostaisi suomalaisten geokohteiden laatua ja monipuolistaisi niiden tarjontaa pitkällä aikavälillä, kuten edellisistäkin kommenteista on käynyt esille.

...

geokohteen omistajalla olisi hyvä olla jonkinlainen valmius viestiä myös esimerkiksi englanniksi koska geokohteilla käy myös turisteja. Varsinkin silloin omistajan tulee viestiä kävijän kanssa jos tehtävien suorittamisessa on ongelmia. Kokemukseni mukaan tämän veistinnän määrä ja sen vaatimustaso on huomattavasti vähäisempää, kuin se kielitaidon tarve jota tarkastusprosessin aikana on ulkomaalaisen tarkastajan kanssa viestittäessä tarvittu. itselläni on pirkanmaalla ja hämeessä sijaitseviin kahdeksaan geokohteiseen tullut nyt yhteensä noin 1200 löytökirjausta, joista alle 10 ulkomaalaisilta kätköilijöiltä.

...

itse olen geokohteen tekijöitä mahdollisuuksien mukaan koittanut autella.
jatkossakin olen käytettävissä.

...

Tarkastus on puhtaasti vapaaehtoistyötä myös geokohteilla.

...


Joitakin luoliin liittyviä geokohteita on, mutta virtauseroosioluolaan liittyvän geokohteen varmasti saisi vastaamaan vaatimuksia

Jos/kun nuo öörttien julkaisuun saattamiset on noin hankalaa niin olisiko kellään halua olla asiantuntija sitä tarkastajaa odotellessa. Joku jolta voisi kysyä epäselvissä tapauksissa? Eikö tällainen jo madaltaisi hiukan kynnystä tehdä earthcachea?

Mites Maitomies? Sullahan on varmaankin eniten kokemusta!
Niin kätköjen teosta kuin aiheestakin.
.....
Aikas erikoinen mysti on Californiassa
http://www.geocaching.com/geocache/GC6B91_fossil-find

Barbit kirjoitti: Laitan tähän konkreettisen esimerkin ja jos joku tästä saa idean uuteen earthcacheen niin antaa mennä vain
Onko Suomessa virtauseroosioluolasta tehty earthcacheä?

Tuonne earthin tunkeva on sitten ystävällinen ja ottaa huoltoonsa paikalla jo olevan multin (!). Kannattaa myös huomioida, että maanomistaja ei ole varsin ihastunut nykyisestäkään, tarpeettomasti yksityisalueen ja ratsastustallin läpi kulkevasta kätköilijäliikenteestä. Ja muutenkin on vähän tylsää tunkea earthejä sellaisiin kohteisiin, joissa on hyvä ja tässä nimenomaisessa tapauksessa erinomainen kätkö jo ennestään. Kyllä niitä oivallisia earthin aiheita riittää ilman ryöstöviljelyäkin.

Saman tienhän tuonnekin voisi laittaa yhden jemman "joka sorttia" ja pitää kivan pikku miitin koko nipun julkaisun yhteydessä. Osaanottajat voisivat tietenkin kirjailla kätköt löydöiksi nettiin, vaikkeivat olisi niitä nähneetkään, kuten hyviin tapoihin toki kuuluu.