Geocache.fi

Jos aiheesta on jo keskustelu, niin kertokaa toki..
Haulla en löytänyt pikaseen aiheeseen liittyvää ketjua..

Niin, miksi kätköilette?

Olen huomannut, että osa hakee mahdollisimman monia loggauksia, toiset keskittyy korkeisiin D ja/tai T arvoihin, osa hakee helppoja ja toiset ovat pelkkiä tehtailijoita.

Itse saan loistavan syyn lähteä luontoon, hiukan reippailemaan..
Tykkään keskitason T-kätköistä ja jos lähistöllä ei ole sellaista kätköä, mitä haluaisin (esim. kalliokiipeilyä tai puuhunkiipeilyä) niin hommaan tuon kokemuksen tekemällä itse kätkön.
Ja määrällä ei ole sinällään merkitystä minulle, ainoastaan näillä kokemuksilla ja onnistumisilla
Urbaanikätköilyä inhoan.. en ole naamioitumisen mestari, eikä aivot riitä ratkomaan hyviä camoja.
En myöskään tee mysteerejä, kun on liian monesti ollut ristiriitoja.

Tradit on parhaita, purkille vaan ja matka jatkuu.

Ja tosiaan, jos nollapiste osoittaa keskelle peltoa ja 10m päässä on kohde, mihin pitäisi mennä kätköä etsimään, niin yleensä jätän moiset suosiolla väliin

Koska golffi on liian halpaa ja helppoa

Hyvä avaus!
Enimmäkseen ja alunperin sen takia, että pääsisi käymään ja löytäisi uusia hienoja paikkoja.
Sittemin ja toisinaan on myös toisia syitä kätköjä etsiä.

Näitä syitähän riittää.

-Saa itsensä ylös penkistä ja saa vaihtelua arkeen, harvoin muuten tulee kiivettyä puuhun tai ryömittyä siltojen alla
-Saa motiivin lähteä ulos/pyörälenkille. Samojen reittien polkeminen kyllästyttää, mutta kun 20km päähän tulee kätkö niin seuraava pyöräreissu on valmiiksi suunniteltu siinä.
-Uusien paikkojen löytäminen ja historian valaisu. Oppii paljon uutta niin kotikaupungistaan kuin koko Suomesta kätkökuvausten avulla.
-Eventeissä samoja juttuja mutta isommassa kaavassa. Turussakaan ei ollut tullut käytyä kuin joskus alle kouluikäisenä edellisen kerran, mutta megan myötä tuli käytyä sielläkin ja oli mukavaa.
-Ihmisten tapaaminen eventeissä ja sosiaalisuus

Sitten taas mistä ei tykkää:
-Mysteerit, kun ei ratkea niin ei ratkea. Ärsyttää kun kaikki lähikätköt on haettu, haluaisi lähteä käymään jossain lenkillä ja se ratkomaton mysteeri herjaa kartalla. Jos se olisi tradi niin siitä olisi saanut iltalenkin aikaseksi mutta kun ei. Tykkään hakea purkkeja, joten jokainen ratkomaton mysteeri härnää "hähä, jossain täällä on purkki mutta et saa hakea sitä!".
-Erikoisvarusteita vaativat kiipeilyt. Mitään köysiä ei ole, mutta purkki haluttaisi hakea. Siinä sitten tulee monesti vähän turhan uhkarohkeasti yritettyä ja jossain vaiheessa ajattelee että tässä hommassa voi oikeasti käydä huonosti jos lipeää.
-Liian vilkkaille paikoille jemmatut kätköt. Purkki tekisi mieli napata, mutta kun ihmisiä kulkee tauotta ohi.

Miksi kätköilen?

Löysin kesällä ensimmäisen kätköni lähirantapuistosta ja jäin koukkuun. Kätköjen perässä taapertaminen / pyöräily / ajo on hauskaa ajankulua, silloin kun sitä aikaa on. Löytämisen ilo on aina riemukas, hei mä onnistuin. On kiva nähdä, miten oma löytönumero pikkuhiljaa isonee ja hauska katsella kartalta kätköjä, jotka voisi käydä hakemassa.

Olen muusikko, ja keikalla useimmiten soitan pianoa ja laulan.

Geokätköily on mitä parhainta vastapainoa tälle!

- Töissä olen paikallani, kätköillessä saan liikuntaa!
- Töissä olen ihmisten keskellä, kätköillessä saan olla yksin!
- Töissä joudun olemaan sisällä, kätköillessä saan olla ulkona!

Tässä tärkeimmät. Myös kaunis luonto, lasten kanssa ulkoilu viehättää tämän harrastuksen pariin.

Kätköt ovat hyviä päämääriä pyörälenkeille muuten tutuissa maisemissa. Samoin omien kätköjen huoltaminen. Vierailla paikkakunnilla tulee taas nähtyä jotakin mitä ei välttämättä ole esitelty turistioppaissa ja automatkoilla hyvää "taukoliikuntaa".

Aika paljon samoista syistä kätköillään kuin edellisetkin. Kätköillessä oppii myös paljon uutta mm. geologiasta, maantiedosta, biologiasta jne... Lapset oppivat lukemaan erilaisia karttoja ja tietty gepsiä. Pyörä- ja patikka- ja hiihtoretkille tulee lisää motivaatiota, kun on kätköjä joita etsiä matkalta ja lapsetkin saa helpommin ulkoilemaan, kun voidaan lähteä etsimään kätköjä, keksimään omia kätköjä tai huoltamaan omia kätköjä. Syksyllä meni monta viikonloppua lasten kanssa retkeillessä lähimaastoissa kätköjä etsien. Nykyiseen kotikaupunkiin tulee myös uutta näkökulmaa ja tulee tutkittua ja kouluttua kaupunkia ihan eri tavalla kuin aikaisemmin ja käytyä paikoissa, joissa muuten ei tulisi käytyä. Myös kyläpaikoissa käymiseen tulee uutta hohtoa, kun voi samalla reissulla etsiä jonkun kätkön ja samalla perehdyttää kavereita ja tuttavia kätköilyyn. Parin viikon päästä lähdetään tuttuun paikkaan talvilomalle, mutta nyt siellä on kätköily lisämausteena ja pykättiin me sinne myös eka miitti.

Kätköt liikuttavat mukavasti, toiset enemmän ja toiset vähemmän... toiset aivoja, toiset jalkoja. Iso osa kätköilyä on yhdessä tekeminen, tämä tekeminen sopii perheen kaikille osasille. Eikä aina tarvitse olla isoimmalla kokoonpanolla menossa, yksinkin on kiva etsiä välillä. Kokoonpanokin vaihtuu, välillä etsitään purkkeja työporukan kätköilijöiden kanssa.

Ja tämän harrastuksen myötä oppii joka kerta jotakin. Paikoista, maaston muodoista, rakennuksista jne. Matkailukin on muuttunut; pääsee kiinni paikkakuntaan "matkailupintaa" syvemmälle. Tietyllä tavalla koukuttavat ja ärsyttävät mysteerit ovat omalla tavallaan myös opettavaisia... ainakin tällaiselle hätäiselle persoonalle. Pikkuhiljaa etsien ja ratkoen löytyneet koordinaatit ja uusi tieto antavat taatusti myös onnistumisen tunnetta ja oivalluksia itsestä.

Koska olen mitä ilmeisimmin addiktoitunut purkkihullu

Kaipa sitä ihmisellä huonompiakin harrastuksia voisi olla. Samoin sitä voisi syytää vähäiset rahansa tyhmempiinkin asioihin. Mulle ainakin tämä on mukava sosiaalinen harrastus. Kätköilyn parissa oppii jatkuvasti uutta, tulee käytyä paikoissa joisssa ei välttämättä muuten tulisi käytyä, liikuttua enemmän ja ennen kaikkea - kätköilyn parissa tapaa paljon uusia mukavia immeisiä. =)

No kaippa tuota huonompiinkin harrastuksiin voisi rahansa käyttää tuleepa nyt ainakin tutustuttua uusiin paikkoihin kätköillessä ja liikutettua kroppaa
paikasta A paikan B kautta kohtaaan C ja tietysti että tapaa uusia tuttavuuksia keillä on sama pakkomielle löytää se pakasterasia keskeltä ei mitään

Mukava ulkoiluharrastus ja mystien ratkaisut ovat aivojumppaa.
Mukava tavata samanhenkisiä harrastajia, joiden kanssa tulee tehtyä georeissuja.

Joskus joku, joka ei harrasta geokätköilyä, on pitänyt tätä ihan pöljänä harrastuksena. Siinä sitten olen kysynyt oletko kokeillut... useimmiten vastaus on Ei. Sitten olen kysynyt onko baletti parempi harrastus. Ei ole osannut vastata, kun ei ole kokeillut, sitten keskustelu on mennyt siihen kumpi voisi olla mukavampaa ja kumpaa haluaisit mieluumin kokeilla. Eivät yleensä ole halunneet kokeilla balettia.

Kätköily on kiva harrastus, tulee lähdettyä ulos kauemmaksikin, kuin vaan lenkille koiran kanssa. Upeita maisemia ja mielenkiintoisia historiallisia kohteita on tullut nähtyä!
Tämä on harrastus, jonka voi ottaa vakavasti (ottaakohan kukaan? ) tai sitten kilpailla vaan itsensä kanssa löytömäärissä. Ulkomaanmatkoihinkin voi sisällyttää kätköilyä, viimeisin löytö maailmalla on Teneriffalta tammikuussa.

akkivi kirjoitti:Mukava ulkoiluharrastus ja mystien ratkaisut ovat aivojumppaa.
Mukava tavata samanhenkisiä harrastajia, joiden kanssa tulee tehtyä georeissuja.

Tämän voi kanssa täysin allekirjoittaa. Joillekin yksin kätköily on se juttu, mutta itselle enempi sosiaalinen harrastus.

Kätköjen tekeminen on itselle tullut myös tärkeäksi osaksi harrastusta. Monesti saa enemmän yhdestä tehdystä kätköstä, kuin 10:stä haetusta. Ensin on koko se prosessi kätköä tehdessä: paikan etsiminen, mysteerissä mysteerin laatiminen ja kätkökuvauksen laatiminen. Julkaisun jälkeen on mielenkiintoista seurata, että kuka sieltä ftf:n käy hakemassa ja millainen on vastaanotto. Välillä on mukava saada palautettakin ja onhan siellä toisinaan hauskojakin kirjauksia
Osittain kätköjen tekeminen johtuu myös siitä ettei lähialueella ole kätköjä haettavaksi, voihan tätä harrastaa näinkin päin

Itselle myös tuo uusien historiallisten sekä hienojen luontokohteiden näkeminen on se juttu. Mysteerit eivät ole nyt ainakaan vielä jaksanut kiinnostaa , mieluummin olen tuolla metsässä kipuamassa puuhun tai väistelemässä jästejä kaupungilla. Nyt tuohon kätköilyyn on myös tullut mukaan löytömäärän kasvatus ja kaverin kanssa kätköily reissut.

Syitä on monia. Pakoa arjesta, ulkoilua, leikkimistä, aivojen rassaamista... Lisäksi tämä on keräilyharrastus ainakin itselleni. On tosi kiva värittää esimerkiksi kuntakarttaa . Sosiaalinen puoli on tosi tärkeää, yksin ei tule juurikaan kätköiltyä. Onneksi mieskin on sen verran innostunut, että lähtee mielellään kätköille ja lomamatkoilla katsellaan paikkoja kätköjä kierrellen.

Vastauksena vapaa-aikanani usein mieleeni pulpahtavaan kysymykseen: "Mitähän tekis?"
... ja mummeli-ikäinenhän tarvitsee liikuntaa - paljon monipuolista liikuntaa tulevaisuutensa rollaattori- ja pyörätuoliuhkan välttääkseen.
Koska olen laiska turistioppaita lukemaan, niin ulkomailla kätköjen myötä olen nähnyt paljon erittäin hienoja, mielenkiintoisia ja pääsymaksuttomia paikoja.

Ihan hyviä näkökulmia edellisissä kommenteissa ja paljolti samoja ajatuksia kuin minullakin. Eli syitä miksi harrastan kätköilyä.

Teen istumatyötä, sisätiloissa päivästä toiseen. Osan viikosta etätöinä kotona. Sitä kaipaa kummasti vaihtelua ja liikuntaa vastapainoksi, kun tuntuu että seinät kaatuu päälle. Toisaalta esim kävely, hölkkä tai pyörily ilman "päämäärää" on hieman tylsää. Kätköilyssä on liikunnan lisäksi motivaationa purkin löytäminen ja sen löytämisen tuoma ahaa-elämys, joka on joskus erittäin palkitsevaa. Sellainen tietynlainen lapsenmielisyys ja onnistumisen riemu tässä kiehtoo myös. Joidenkin mielestä metsäkätköt ja korpikuusen kannon alle piilotetut perus tradi-purkit ovat tylsiä, mutta minä ainakin tykkään kirmata niissä maastoissa. Etenkin keväällä ja kesällä. Paarmoista, hyttysistä ja hirvikärpäisistä huolimatta...

Ja yksi hyvä pointti oli, että joidenkin kätköjen esittelyssä saa omaan lähiympäristöönsä ja kotipaikkakuntaankin uusia näkökulmia. Käy sellaisissa kohteissa, joihin normaalisti tuskin koskaan tulisi mentyä, vaikka autolla on lähistöltä monta kertaa ohi ajellut. Myös erilaisten historiallisten kohteiden esittely ja niiden lähempi tarkastelu kätköilyn yhteydessä on kyllä avartavaa ja mielenkiintoista.

Tuo historiallisuus kiinnostaa kyllä muakin, unohdin sen tuossa mainita
Olen aivan hulluna esim. linnavuoriin ja vanhoihin linnoihin yms.

Hienoa, että porukka jaksaa kerätä tuota tietoa ja luoda kätköstä aivan erityisen!
Eräs mieleenpainuvimmista kätköistäni on tämä
Janakkalassa asunut koko ikäni, mutta tuosta herrasta en tiennyt mitään!

Todella innostava kätkö ja nyt kun muistan, niin pitää antaa fp sille, nyt kun premium olen