Kumiveneet ja muutkin vedessä kelluvat kätköilyssä

[toni_j]

Ajattelin hankkia hieman paremman kumiveneen kätköilyyn ja muuhunkin käyttöön. Ongelmana on vain se, että en tiedä niistä juuri mitään ja kauppiasta en halua uskoa. Olen katsellut esim. Talamex tlx300 merkkistä venettä ja Min kota c2 30 sähköperämoottoria. Onkohan moottori edes riittävä tuohon veneeseen ja minkälainen akku kannattaisi hankkia vaiko unohtaa sähköt ja hankkia bensakone?
Olisin erittäin kiitollinen kaikista kommenteista ja kiinnostunut minkälaisilla veneillä ylipäätään haette saarikätköjä.

[Kekkiss]

Googlettamallahan noista tietoa löytyy. Kannattaa tosiaan katsoa mitä kumivene ja perämoottori testejä löytyy. Tuon kokoinen vene ei kovin avonaisille selille sovellu, mutta isompi on tietysti aina hankalampi kuljettaa. Vapaa-ajan akku on myös ehdoton, jos enemmän meinaa sähkömoottorilla ajella. Tavallinen auton akku ei tykkää tyhjäksi purkamisesta. Ihan asialliseltahan tuo kumivene vaikuttaa. Alumiinipohja on tietenkin tukevampi, kuin muovi tai lasikuitu. Sähkömoottoria puoltaa halpuus ja halpakäyttöisyys, eikä takakontti haise bensalle. Bensiini käyttöisessä on tietysti enemmän voimaa ja siten myös nopeutta. Itse arvostaisin kumiveneen kaveriksi sähkömoottoria, jos ajettavat matkat eivät olisi kovin pitkiä. Sähkömoottorin äänettömyys on tietysti myös plussaa.
Itse ajelen 4 m:n pulpettiveneellä, jossa 20 hp:n kone. Kyllä senkin kanssa pitää ilmoja seurailla, jos isommille selille aikoo. Tämän kokoisen veneen plussina lähinnä vielä helppo rantautuminen ja kohtuullinen matkavauhti, riippuen tietysti kelistä.

[finnranger]

Jos olet ostamassa oikeaa kumivenettä niin suosittelen tutustumaan saksalaisiin nettikauppoihin. Ostin omani (Bombard AX1 (http://www.awn.de/Technik/Boote+und+Mot ... 00650.html), laatumerkki, tähän pienimpään malliin menee juuri ja juuri kaksi aikuista) Niemayeriltä (http://www.awn.de/) ja sain huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta (postimaksu huomioidenkin). Kehuvat myös englantilaisia nettikauppoja luotettaviksi. Minulla on kokemusta vain tuosta mainitsemastani ja kaikki kokemukset ovat olleet positiivisia.

Kumivenettä ostaessa kannattaa kiinnittää (muun muassa) huomiota sen painoon. Läheskään aina et pääse autolla lähellekään vesillelaskupaikkaa joten kantamista on edessä ...

Jotkut käyttävät puhallettavaa kajakkia. Lihasvoimalla sellainen kulkee paremmin kuin kumivene, kumiveneellä soutaa satoja metrejä mutta kilometri on jo monelle liikaa, varsinkin jos tuulee. Perämoottori tietysti poistaa tämän ongelman mutta lisää kantamista.

[JAS&SAL]

Me päätimme vuosi sitten hankkia kumiveneen (Geopaatti) ja vertailimme silloin eri malleja. Koska olemme aika kookkaita, meille veneen kantavuus oli yksi tärkeimmistä kriteereistä. Toinen ehdoton vaatimus oli veneen käsiteltävyys, eli se pitää pystyä pakkaamaan mahdollisimman pieneen pakettiin. Päädyimme honkkarin myymään Z-RAy I 300 kumiveneeseen, jonka kantavuus on 400 kg. Veneessä ei ole jäykkää pohjaa, vaan pohjalla on neljä "lautaa", mutta emme ole kokeneet sitä minkäänlaisena ongelmana, päinvastoin se jopa edesauttaa veneen kasaamista tiiviiseen pakettiin. Vene kulkeekin meillä jatkuvasti auton peräkontissa (GeoSKODA Octavia) ja vie sieltä tilaa n. 1/4 osan ikkunalinjan alapuolisesta tilasta. Moottoriksi hankimme niin ikään honkkarin myymän Poseidon 36 sähköperämoottorin ja akkuna meillä on 70Ah vapaa-ajan akku. Tällä kokoonpanolla me kätköilimme viime vuonna ja pisin reissu taisi olla jotain 8 - 9 km, jonka ajoimme käytännössä täydellä teholla ja akun kapasiteetti oli n. puolivälissä reissun jälkeen. GPS:llä mittasimme matkanopeudeksi täydellä teholla n. 4-5 km/h.

Tänä keväänä päätimme sitten hankkia sähköperämoottorin rinnalle myöskin bensiiniperämoottorin ja päädyimme siinä 3,5hv malliin (veneen suurin sallittu perämoottorin teho on 5 hv). Tuo 3,5 hv perämoottori painaa suurin piirtein yhtä paljon, kuin akku + sähköperämoottori ja tuo moottori on kooltaan sen kokoinen, että sekin mahtuu hyvin automme peräkonttiin ja sekin kulkee nyt siellä koko ajan mukanamme. Mukanamme onkin siis nyt vene sekä molemmat moottorit sekä akku ja pari 5l kanisteria bensaa. Tilaa jää vielä hyvin tavallisille matkatavaroillekin, kun käyttää tilan kattoon asti hyödyksi. Matkanopeudeksi olemme mitanneet bensamoottorilla n. 8 km/h.

Aivan ehdoton lisävaruste on sähkökäyttöinen ilmapumppu, joka meillä on Bravo BST12. Se täyttää ilmasäiliöt nopeasti ja tekee kompressorilla lopuksi ennalta asetetun paineen pysähtyen automaattisesti, kun ilmasäiliössä on oikean suuruinen paine. Täytimme veneemme ensimmäisen kerran veneen mukana tulleella käsipumpulla, mutta se jäi ainoksi kerraksi, emmekä pidä tuota käsipumppua enää edes mukana, niin hyvä tuo sähköpumppu on ja veneen saa sillä lähtökuntoon noin kymmenessä minuutissa.

Yksi erinomaiseksi osoittautunut hankinta oli muutaman euron kevytpeite, joka on kooltaan hieman täyteen puhallettua venettä isompi. Ennen veneen nostamista vedestä ylös levitämme sen maahan ja nostamme sen jälkeen veneen suoraan vedestä sen päälle. Näin veneen pohjaan ei tartu mitään maastosta ja veneen voi kääriä sen päällä kasaan ilman sen kummempia puhdistustarpeita. Toinen hyväksi ja toimivaksi osoittautunut apuväline on apupyörät, jotka saa kiinnitettyä veneen perälaitaan. Näin veneen voi täyttää valmiiksi kauempanakin rannasta ja sitten vain vetää vene perässä rannalle. Yhdellä kätköllä autolla emme päässeet rannalle, joten täytimme veneen autolla ja kiinnitimme veneeseen apupyörät paikoilleen ja vedimme sitten veneen perässämme noin 500 metrin matkan rannalle. Apupyöriä myydään valmiina "paketteina", mutta minä päädyin rakentamaan ne itse.

Olemme hakeneet tähän mennessä kumiveneellämme 22 saarikätköä, joista 18 sähköperämoottorilla, 3 bensaperämoottorilla ja yhden pelkästään soutamalla. Sähköperämoottori sopii hyvin lyhyemmille reissuille ja järville, joissa ei bensiinikäyttöisiä moottoreita edes sallita. Bensaperämoottori sitten taas pidemmille reissuille, joihin akun kapasiteetti ei riittäisi. Sähköllä ehdoton plussa on äänettömyys, bensalla taas nopeus ja toimintasäde.

[jemann + avec]

Ennen hankintäpäätöstä kannattaa tehdä itselleen selväksi haluatko todellakin kumiveneen jossa ilmaköli ja välipohjana vaneri, alumiini tai ilmapatja. Vai tulisiko sittenkin kysymykseen RIB-vene jossa lasikuituinen tai muovinen runko jota ilmaponttooni reunustaa. Nämä kaksi venetyyppiä poikkeavat ominaisuuksiltaan melko paljon.

T:jemann

[F800GS09]

Tuommoinen leluksi luettava vene ja moottori on. Kun akkuja varaa muutaman tevalttiin niin menee vaikka minne.

[d-light]

Kunnon DIY henkeä oletko testannut kuinkapaljon veneen muovinen läpivienti kestää kieroksia? laakeria ei taida saada?

Mulla oli sevylorin vastaava pikkuvene, ja siihen suunnittelin juurikin vastaavaa "moottori" systemiä. tosin pienelleä rigillä ja kulmavaihteella.
Myin Sevylorin pois käytön puutteen vuoksi, ja jos vielä on tarvetta vastaavalle, ni haen marketista halpiksen.
Vastaava akkukone viritys sihen sitten.

[NH82]

Herätelläänpä vanhaa keskustelua. Kiinnostaisi tietää, moniko kollegoista kätköilee packraftilla ja millaista kalustoa on käytössä?

What is a packraft?

A packraft is a portable lightweight inflatable boat. Packrafts pack down small and can easily fit in your backpack, on your bike, or in your car. A packraft opens up endless possibilities for adventure, and it is quite common for packrafters to combine several sports like hiking, biking, skiing, climbing and paddling. Your adventures with a packraft are only limited by your imagination.

Harkitsin jo useampi vuosi sitten Advanced Elementsin tai vastaavan ilmatäytteisen kajakin hankintaa kätköilykäyttöön, mutta totesin ne sen verran painaviksi (15+ kg), että niiden kuljettaminen rantaan olisi monessa paikassa ollut hankalaa. Samasta syystä myöskään "folding kayak" -nimellä myytävät paatit eivät olleet vaihtoehto, lisäksi niiden kokoaminen on ilmatäytteisiin verrattuna kohtuuttoman työlästä.

Vuonna 2018 törmäsin ensimmäisen kerran packrafteihin, jotka ovat huomattavasti kevyempiä (mallista riippuen parista kuuteen kiloa), pakattavissa erittäin pieneen tilaan sekä nopeita täyttää ja tyhjentää, mutta siitä huolimatta pystyvät kantamaan suurenkin kuorman ja selviytyvät jopa koskista. Ainoa miinuspuoli oli kohtalaisen korkea hinta sekä se, ettei packrafteja silloin (tietääkseni) vielä myynyt mikään taho Suomessa, eikä niitä siis ollut mahdollista päästä kokeilemaan ennen ostopäätöstä.

Vuonna 2019 perehdyin tarkkaan eri packraft-malleihin, katselin Youtubesta packrafting-videoita ja keväällä 2020 tilasin vihdoinkin oman packraftini. Olen ollut siihen äärimmäisen tyytyväinen, itse asiassa niin tyytyväinen, että nyt minulla on jo kaksi packraftia, kun tilasin vuodenvaihteessa kahden hengen packraftin, jolla saarilöytöjä on tullut haettua kollegan kanssa jo reilut nelisenkymmentä. Tämän lisäksi meloin viime viikonloppuna melojaystäväni kanssa Lieksanjoella noin 60 kilometrin mittaisen matkan, ja kyseisellä reissulla packraftien kyydissä kulkivat myös teltat ja muut leiriytymiseen tarvittavat tarpeet sekä ruuat. Kun matkustusrajoituksista joskus päästään eroon, tarkoitus on matkustaa Kanadaan ja meloa parin viikon mittainen jokireissu Yukonissa packrafteilla perinteisemmän avokanootin sijasta.

Minulla on nyt siis saarikätköilykalustona käytössä Alpackaraft Gnarwhal (yhden hengen packraft) sekä Kober Lemon GFK -mela, ja Alpackaraft Oryx (kahden hengen packraft) sekä siihen AquaBound Shred Apart Carbon -mela. Koko saarikätköilyyn tarvittava setti (packraft, täyttöpussi, mela, kelluntaliivi, melontasormikkaat, neopreenipuku, saappaat ja pressu, jonka päällä packraftin voi täyttää ja tyhjentää) kulkee kätevästi auton takakontissa Ortlieb Big-Zip -laukussa, jonka pystyy kantamaan rantaan myös reppuna ja jonka voi tunkea packraftin sisään melontareissun ajaksi. Koko setti painaa alle kymmenen kiloa.

[ooti]

Paattini on Folbotin piskuinen Citybot, "nahka" kevlaria ja runko alumiinia. Reppuun ja pienen fiuden peräkonttiin mahtuva malli, kulkenut reissussa jo yli kymmenen vuotta. Koirien kanssa melon ämpärimuovikajakilla, kaksipaikkaisella, jossa iso aukko.

[anna.s]

Me ostettiin talvialennusmyynneistä muutama vuosi sitten Sevylor puhallettava kanootti. Kunhan hoksasi miten täyteen se täytyy täyttää, on ihan mainio peli melottavaksi lyhyitä matkoja mutta kovin ergonominen se kylläkään ei ole. On muka 3-paikkainen (2 aikuista ja 1 lapsi) mutta ei oikeasti millään opilla siihen kolmea mahtuisi, enkä myöskään koiraa uskalla ottaa siihen vaikka materiaali ehkä kyllä kestäisi sen kynnet. Reppuremmit siinä on kiinteästi ja mukavan pieneen tilaan pakkautuu. Pumppuina käytetään alkutäyttöön usb-ladattavia automaattipumppuja ja loppupingotukset sitten ihan perus Bilteman 2-toimipumpulla.

Kotona minulla on Pelican inkkarikanootti mutta koska lähisaaret on jo haettu, hommasin tuohon avuksi sähkömoottorin (kylkeen kiinni). Akku vaan puuttuu, ne on turkasen kalliita. Mitä akkuja muilla on sähkömoottoreissa?

[tsahkali]

Kotona minulla on Pelican inkkarikanootti mutta koska lähisaaret on jo haettu, hommasin tuohon avuksi sähkömoottorin (kylkeen kiinni). Akku vaan puuttuu, ne on turkasen kalliita. Mitä akkuja muilla on sähkömoottoreissa?

Tavallisten sähkömoottoreiden kanssa käytetää yleensä lyijyakkuja, samanlaisia kun autoissakin.
Ei ne kallita ole mutta painavia.

[mustakorppi]

Red Paddle Co.:n ilmatäytteinen SUP-lauta tulee kätevässä rinkassa, jota olen joskus kuljettanut selässä tai fillarin tarakalla. Koko setti painaa toki sen verran ettei pääse unohtumaan sen olevan mukana...

Uudempana tulokkaana taloon on Klymit Litewater Dinghy -packraft ja viiteen osaan menevä mela. Täytetään omalla kuljetuspussillaan mikä on vähän hidasta, mutta eipä tarvitse kantaa pumppua. Tän kanssa kyllä varautuisin tarvittaessa astumaan veteen ja muutenkin hieman kastumaan jos on aallokkoa tai ajatus herpaantuu.

Mutta kaikki menee varusteineen helposti pikkureppuun eikä oikeastaan paina mitään, ja tässä oli nimenomaan tarkoitus speksata sellainen setti jonka ihan aidosti voi vaan heittää selkään ja lähteä polkemaan johonkin. Rannassa ja vesillä ne kompromissit joita kuljetettavuuden (ja hinnan...) eteen on tehty käy toki äkkiä ilmi.

[ibis64]

Muutama vuosi sitten ostin tokmannin ale laarista lasten kumiveneen ja sillä olen melonut saarikätköille kunhan matka ei ole paljoa yli kilometriä, kätevästi mahtuu farkkuautoon valmiiksi puhallettuna, maksoi alle 20€

[anna.s]

Tavallisten sähkömoottoreiden kanssa käytetää yleensä lyijyakkuja, samanlaisia kun autoissakin.
Ei ne kallita ole mutta painavia.

Jaa mä oon ollu siinä uskossa että vesillä pitää ehdottomasti olla vesille tarkoitettu akku, sellainen umpinainen jos sattuu vahinkoa.. eli Yellow top tms

[Tervas]

Tavallisten sähkömoottoreiden kanssa käytetää yleensä lyijyakkuja, samanlaisia kun autoissakin.
Ei ne kallita ole mutta painavia.

Jaa mä oon ollu siinä uskossa että vesillä pitää ehdottomasti olla vesille tarkoitettu akku, sellainen umpinainen jos sattuu vahinkoa.. eli Yellow top tms

Tavallinen auton akku ei ole hyvä, sitä ei ole suunniteltu antamaan tasaista virtaa pitkän aikaa (minulla kesti viitsen vuotta, käytössä 1-3 erimittaista reissua kesässä).
Vapaa-ajan akku sopii venemoottorikäyttöön paljon paremmin ja pidempi elinikä kompensoi suuremman hinnan.

[tsahkali]

Tavallinen auton akku ei ole hyvä, sitä ei ole suunniteltu antamaan tasaista virtaa pitkän aikaa (minulla kesti viitsen vuotta, käytössä 1-3 erimittaista reissua kesässä).
Vapaa-ajan akku sopii venemoottorikäyttöön paljon paremmin ja pidempi elinikä kompensoi suuremman hinnan.

Nämä 'vapaa-ajan akut' ovat myös lyijyakkuja, suurin osa ihan nesteakkuja, kuten autoissakin.
Levyrakenne voi olla erilainen, koska useinkaan ei tarvita niin suuria virtoja kun autossa käynnistettäessä.
Hintaa +/- 1€/Ah.

[arisoft]

Jaa mä oon ollu siinä uskossa että vesillä pitää ehdottomasti olla vesille tarkoitettu akku, sellainen umpinainen jos sattuu vahinkoa.. eli Yellow top tms

Suurin osa nykyisin myytävistä akuista on umpinaisia. Sellaisen akun tunnistaa siitä ettei niihin voi lisätä akkuvettä eli ns. huoltovapaa akku. Niistä ei valu akkuhappoa ulos vaikka akun kääntäisi ylösalaisin. Venekäyttöön auton akku ei kuitenkaan ole paras valinta, koska sitä ei ole suunniteltu ns. sykliseen käyttöön, jossa akku puretaan tyhjäksi ja ladataan toistuvasti. Ns. vapaa-ajan akun pitäisi kestää venekäytössä kauemmin, mutta jos ajelee vain muutaman kerran vuodessa, niin en usko että tyypillä on silloin mitään merkitystä. Pahinta mitä akulle voi huolimattomuutaan tehdä, on säilyttää sitä tyhjänä pitkän aikaa.

[tsahkali]

Suurin osa nykyisin myytävistä akuista on umpinaisia. Sellaisen akun tunnistaa siitä ettei niihin voi lisätä akkuvettä eli ns. huoltovapaa akku. Niistä ei valu akkuhappoa ulos vaikka akun kääntäisi ylösalaisin

Tämä asia on kuitenkin syytä tarkistaa.
Geeli-akkuja voi pitää vaikka selällään mutta 'huoltovapaasta' nesteakusta voi litkut tulla iloisesti pihalle.
Toisiin ei todellakaan voi lisätä mitään mutta osassa saa sen päällimmäisen kannen irti ja sieltä löytyy ihan normi korkit.

[arisoft]

Geeli-akkuja voi pitää vaikka selällään mutta 'huoltovapaasta' nesteakusta voi litkut tulla iloisesti pihalle.

Huoltovapaan akun (VRLA) toiminta perustuu siihen, että akun latautuessa syntyvä kaasu ei pääse vuotamaan akusta ulos, vaan kaasu palautuu takaisin nesteeksi, ennen kuin sen paine suljetussa kotelossa kasvaa liian suureksi. Jos tällaista huoltovapaata akkua ladatataan liikaa, niin akun kotelossa oleva varoventtiili päästää ylipaineisen kaasun ulos estäen akun "räjähtämisen". Mikäli huoltovapaata akkua yliladataan ylösalaisin käännettynä, varoventtiilistä voi vuotaa kaasun sijaan akkuhappoa.

[tsahkali]

Huoltovapaan akun (VLRA) toiminta perustuu siihen, että akun latautuessa syntyvä kaasu ei pääse vuotamaan akusta ulos, vaan kaasu palautuu takaisin nesteeksi, ennen kuin sen paine suljetussa kotelossa kasvaa liian suureksi. Jos tällaista huoltovapaata akkua ladatataan liikaa, niin akun kotelossa oleva varoventtiili päästää ylipaineisen kaasun ulos estäen akun "räjähtämisen". Mikäli huoltovapaata akkua yliladataan ylösalaisin käännettynä, varoventtiilistä voi vuotaa kaasun sijaan akkuhappoa.

Vaikka tämä keskustelu ei tänne kai kuulukaan, niin kehoittaisin silti suhtautumaan kriittiseti termiin 'huoltovapaa akku'.